AJATUKSIA TIETOTEKNIIKASTA JA MUUSTAKIN....


19.2.2012

Luettuani Mikrobitti 1/2012 artikkelia "Tulva mullistaa tallennuksen" minulle tuli pakonomainen tarve väittää vastaan monien ajatusten suhteen mitä jutussa oli esitetty tulevaisuudesta ja osittain tämänkin päivän tilanteesta.

Vaikka tietysti on tosiasia, että pirun suuri joukko ihmisistä haluaa pelehtiä mobiililaitteiden kanssa niin en näe kovinkaan lähellä aikaa jossa semmoiset asiat joista itse olen kiinnostunut ja joita myös työelämä käyttää siirtyisivät noin vaan verkkoon ja kännykkäkokoisilla laitteilla pyöriteltäviksi.
Näitä ovat esimerkiksi kuvan ja videon käsittely, erilaiset mittaustekniset ohjelmat, työkäytössä esim. omalla työpaikalla julkishallinnon erilaiset käyttötarpeet normaaleista toimistorutiinitöistä maankäytön suunnitteluun ja terveydenhuoltoon.
Toki näilläkin alueilla on osia joille on jo nyt ja tulevaisuudessa enemmänkin ihan järkevää käyttöä mobiililaitteista.

Itselleni kaikkien mobiililaitteiden näytön koko on ongelma useimmissa käyttötarpeissa eli asioiden pyörittely ja zoomaminen pikkuisesta kalikasta on ihan eri kuin tehdät samat jutut yli 20 tuumaisten tuplanäyttöjen kanssa ja useimmiten kunnon verkkoyhteydellä. Kaikki eivät asu Helsingissä tai muissa suurissa taajamissa joissa on saatavana nopeita mobiiliverkkoyhteyksiä. Lisäksi on havaittu ettei se mobiiliyhteys toimi aina hyvin noissa isoissa kaupungeissakaan.

Työkäytössä pidän selvyytenä, että jos verkkoyhteys on edellytyksenä tietoteknisellä laitteella tehtävälle työlle on verkkoyhteyden toimittava aina kuten sähkönjakelunkin ja puhelinyhteyksien. Olen samaa mieltä asiasta myös kotikäytössä. Aina riittämätöntä vapaa-aikaa ei ole syytä tuhlata turhautumiseen verkkoyhteyksien toimimattomuuden kanssa. Valitettavasti mobiililaitteilla ei ole työkäytössäkään päästy tähän vaan aika paljon joudutaan tappelemaan yhteyksien kanssa tai tekemään erityisratkaisuja tilanteisiin joissa verkkoyhteys ei toimi.

Verkkoyhteydet ovat kuluttajamarkkinoilla kilpailutetut niin ala, ettei operaattoreilla ole varaa pitää hyvin toimivia helpdeskejä ja voi se vaikuttaa myös laiterakenteeseen ja aina vaan pienentynyt asentajien määrä hidastaa korjauksia. Normaali laaja-alainen ukkosrintama kesäaikaan tukkii tyypillisen ison alueen kattavan vikailmoituspalvelun jolla ei ole riittävästi henkilökuntaa ja semmoinen asiakas jonka alueella ei ukkosta ole lähimainkaan ei saa palvelua nopeasti kuten oli asia ennen jolloin palvelu oli hajautettua moniin pisteisiin.
Yrityskäyttäjät saavat yleensä parempaa palvelua - tosin paljon kuluttajia kovempaan hintaan - , mutta laitekanta on osaltaan samaa tasoa kuluttajien kanssa kuten asiakkaiden päätelaitteet. Operaattoreiden pitää lisäksi tässä markkinataloudessa tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen mikä voi olla sitten suoraan pois asiakkaan saamasta palvelutasosta.

Tässä tullaan nyt yhteen syyhyn minkä takia pilvipalvelujen ja muiden verkkoyhteydestä riippuvaisten systeemien käyttöä en koe kovinkaan järkeväksi. Työkäytössä on monilta tahoilta todettu, että niin tietosuojan kuin toimintavarmuuden takia ei ole syytä sijoittaa monia palveluja tuntemattomaan paikkaan eikä edes tunnettuun jos se on liian kaukana.
On aika kummallista uskoa maailmanjärjestyksen pysyvän niin stabiilina, että kaikki elintärkeäkin tieto voitaisiin sijoittaa verkon perään minne vaan. Eri järjestelmissä olevan tiedon merkitys käytännön elämälle on niin suuri, että luonnonkatastrofin, sodan tai vaikkapa vain pahanlaatuisen teknisen ongelman aiheuttama katkos pääsylle omiin tietoihin tekee yhteiskunnan toiminnan todella vaikeaksi.
Tässä on kyse helposti sellaisista asioista joita ei aina voi edes korvata rahalla vaikka joku takuujärjestelmä olisikin olemassa. Vaikka useimmat yhteiskunnalle elintärkeät palvelut toimivat tietotekniikan osalta esim. laitteistojen ja järjestelmien ohjauksen osalta paikallisesti kuten erilaiset logistiikkajärjestelmät, sähkö - ja vesihuolto jne. on aika arvelluttavaa sijoittaa niihin verkon kautta liittyviä järjestelmiä tai niiden osia tuntemattomaan paikkaan ja tuntemattomien yhteyksien päähän.

Aivan toisella eli huonommalla tasolla toimivat kuluttajapalvelut kärsivät varmasti jo pienemmistäkin ongelmista. Ja niitähän voi markkinavetoisessa järjestelmässämme syntyä koska vain. Minkämoisia takuita mahdetaan antaa esim. sille, että nettipalveluihin ainoana tallennuspaikkana ladatut kuvat säilyvät siellä ja ovat aina saatavissa käyttäjälleen.
Pidän todella paljon luotettavampana tapana omaa tallennusta päinvastoin kuin alussa mainitsemassa Mikrobitin artikkelissa väitettiin. On sitten ihan eri juttu jos joku ei ymmärrä varmuuskopiointia. Itse olen niin hullu, että jätän yleensä muistikortit ja DV-kasetit alkuperäislähteiksi talteen enkä tyhjennä niitä ja käytä uudelleen. Se maksaa ainoastaan rahaa ja on silti kamalan paljon halvempaa kuin esim. valokuvaus filmikameroiden aikaan. Lisäksi tallennus työasemassa olevalle toiselle kiintolevylle ja sisäverkon perässä olevalle varmistuslevylle.

On tietysti toinen juttu jos mobiilielämään viehättynyt käyttäjä ei välitä omista tuotoksistaan kuin hetken ja ei katso tarvitsevansa muistoja vaikka vuosikymmenten päästä. Itse katson valokuvan periaatteen olevan "ikuistamisen" eli sen sanan merkitystä voi jokainen miettiä.

Palatakseni tuosta tallennusasiasta tähän "mobiilielämään" niin en myöskään kaipaa kovinkaan kovasti tietotekniikan sotkemista joka paikkaan ja aikaan. On mielestäni paljon parempi rauhoittaa elämästään hetkiä joissa ei ole mitään laitteita matkassa. Ympäristö jää havainnoimatta jos koko ajan räplää jotain värkkiä ja se mielestäni kyllä köyhdyttää ihmisen päänuppia.

En ole koskaan pitänyt kännyköiden mukana tulleesta joidenkin ihmisten harrastamasta periaatteesta, että pitäisi muka olla aina tavoitettavissa. Kun tulen töistä kotiin niin laitan sekä työ- että siviilikännykkäni vaatekomeron hyllylle ja hyvin usein en kuule jos puhelin soi. Saatan vastata jos kuulen soiton. Tilanne on toinen jos minulla on syytä odottaa jotain jotain soittoa.
Samoin en ole koskaan ymmärtänyt reaaliaikaista tiedonvälitystä kuten irkkiä jos ei ole jotain erityistä syytä jonkun asian hoitamiseen reaaliajassa. Sähköpostit tarkistan normaalisti 10-20 kertaa päivässä, joten tavoitettavissa olen, mutta vastaan niihin kun haluan tai katson tarpeelliseksi. Läppäriä pidän aina mukana ollessani pidempään pois kotoa joten sähköpostilla tavoitettavuus kyllä säilyy.

Itse laitteiden suhteen en ole päässyt sinuiksi edes Internetin käytössä puhelimilla vaikka laitteiden puolesta minulla teknilliset valmiudet on siihen ollut ties kuinka kauan. En yksinkertaisesti jaksa tai halua käyttää tietokoneeseen verrattuna epämukavaa aivan liian pientä näyttöä ja surkeaa näppäimistöä. Lisäksi on minulla ollut todella vähän tilanteita joissa olisi ollut todellista tarvetta taskussa kulkevalle tietokoneen korvaavalle värkille. Läppäri korvaa autossa ollessa koti- tai työpaikan tietokoneen ja ajaessa en ainakaan minä käytä sen paremmin kännykkää kuin tietokonettakaan joten sen fyysinen koko voi olla vaikka niin suuri kuin repsikan penkille mahtuu. Kotona ja työpaikalla on tietokone kunnollisilla näytöillä aina käytettävissä ja tarvittaessa matkaan voi siis ottaa läppärin. Tässä pidän oleellisena, että voin tehdä näillä kaikilla likipitäen kaikki ne asiat mitä tietokoneella minun tarvitsee tehdä. En todellakaan jaksaisi tehdä pitkää kirjoitushommaa tai kuvankäsittelyä jollain pienellä älypuhelimella tai sen sukuisella laitteella.

Testikäytössä muita tarkoituksia ajatellen on minulla iPad 2 joka on ihan kätevä silloin jos kaikki pyörii Internetissä ja myöskään ei sillä tehdä mitään suurempaa työtä eli enemmänkin kuin katselulaitteena. Työvälineeksi joka kaikessa korvaisi PC:n siitäkään ei ainakaan minulle ole. Ajatusmaailmaltaan iPad on mm.ulkopuolisten liitäntöjen suhteen surkea esitys verrattuna läppäreihin ja muutoinkin aika puutteellinen ellei siinä pyöritä jonkun muun järjestelmän virtuaaliympäristöä.

Tietokoneitten käyttöjärjestelmistä tulee tässä mieleen muutama asia kun on kotikäytössä nähty suuripiirtein koko Windowsin kehitys ja jonkin verran sen edeltäjiäkin - sivussa on tullut vähäisemmässä määrin seurattua Linuxiakin - ja töissä on tietotekniikka ollut päätoimiala yli 10 vuotta. Windows käyttiksistä viimeinen NT ja XP olivat - ja viimeinen on vieläkin - merkittäviä käyttöjärjestelmiä. Muut vanhemmat versiot olivat lähinnä leluja vaikkakin niitäkin oli yrityskäytössäkin. Noissa kahdessa merkittävässä järjestelmässä ehti tulla sen verran Service Packkeja, että niistä tuli kohtuullisen toimivia. Valitettavasti Microsoftin politiikka on näköjään lykätä siinä vaiheessa uusi versio kun edellinen toimii ja näin kierre jatkuu.
Vista jäi huonomaineiseksi ja lyhytaikaiseksi välimalliksi johon monikaan ei siirtynyt paitsi vähittäismyynnin armoilla olevat kuluttajat.

Nyt on sitten Windows 7:aa tullut katseltua jo pitemmän aikaa enkä ole vieläkään löytänyt siitä sen paremmin omaan käyttööni kuin töissä esim. koulukäyttöön juurikaan mitään erityistä parannusta XP:n verrattuna. Pikemmin päinvastoin mm. ajuripuutteiden takia on jouduttu jopa hankkimaan uusia oheislaitteita. Vanhojen ohjelmien toimivuus on kärsinyt ja monia pitää sitten ajaa vaikka virtuaalisessa XP:ssä jos niitä pitää käyttää.
Varsinaisessa työkäytössä on esim. julkishallinossa ja varmaan myös isoissa yrityksissä runsaasti omia erityisohjelmistojaan joiden toimivuus uusissa käyttiksissä ei seuraa sitä vauhtia mitä Microsoft ehkä kuvittelee. Esim. kotimaiset ohjelmistotalot eivät kykene toimittamaan kovinkaan nopeasti uusia versioita ja lopullisen täyden toimivuuden saavuttaminen voi viedä jopa vuosia.
Tästä näkökulmasta olisi myös taloudellista se, että käyttöjärjestelmä ja sen tukeminen jatkuisivat hyvin pitkään, mutta sehän ei taas ole tämän käyttöjärjestelmäosapuolen etu.

Samankaltainen asia on myös selaiversioiden muutos koska nykyisin hyvin monet ohjelmistot käyttävät selainpohjaista käyttöliittymää. Kansainvälisessä mittapuussa pienet ohjelmistotalot eivät näköjään pysty seuraamaan kovin ripeästi selainten versiomuutoksia ja eri valmistajien selaimia. Joskus huvittaa kun "siviilikäyttäjät" antavat foorumeilla ohjeitaan selaimen vaihtamiseksi toiseen jonkun ongelman takia. Tähän ei useinkaan ole työkäytössä mahdollisuuksia kaikkien spesiaaliohjelmistojen suhteen jotka saattavat olla sidoksissa esim. Internet Exploreriin ja vielä sen jo vanhentuneeseen versioon. Tämä aiheuttaa sitten myös ongelmia jos osa muista Internetin palveluista ei enää toimikaan tällä vanhalla selainversiolla.

Todellisessa käytössä ei ulkonäöllisillä asioilla ole mitään merkitystä jossain käyttöliittymässä. On paljon helpompaa suurille käyttäjäjoukoille jos käyttöliittymän ulkonäkö pysyy samana vuodesta toiseen kun puhutaan varsinkin työkäytöstä. Kaikki käyttäjät eivät ole lainkaan kiinnostuneet visuaalisista asioista vaan tekevät ainoastaan työtään koneella ja sitä paremmin ja helpommin kun ei tarvitse opetella mitään uutta joka ei tuo kuitenkaan mitään lisäarvoa itse tehtävän työn suorittamiselle.

Linuxin ongelmana työasemien käyttöjärjestelmänä ja todellisena kilpailijana näkisen sen tolkuttoman suuren määrän eri jakeluversioita joka tavallaan on rikkaus, mutta mikäli isompi joukko "puhaltaisi yhteen hiileen" niin voisi syntyä malli joka haastaisi paremmin Windowsin.