OHJELMOINTILAITE EPROMMEILLE



2.11.2009

Uusissa laitteissa eivät nykyisin EPROMmit liene enää pahemmin suosiossa, koska on olemassa modernimpia tekniikoita saman asian toteuttamiseksi ja uudelleen ohjelmointikin on helpompaa - kuten esim. EEPROMmeilla.

Muutettaessa radiopuhelimia eli "Moppeja" amatöörialueille tarvitaan kuitenkin niihin uusilla ohjelmilla varustettuja EPROMmeja alkuperäisten tilalle.
Tähän tarkoitukseen yksinkertainen PC:n rinnakkaisporttiin liitetty laite on omiaan.

Tarkoitusta varten on olemassa monia erilaisia kytkentöjä, joista esittelen itselleni rakentamaani kahta eri laitetta.
Ensimmäisenä esittelen jo muutaman vuoden käytössä olleen prommerin jonka kytkentä on Elektor-lehdestä.
Tämän ohjelmointilaitteen rakennusohje on esitetty myös suomennettuna Prosessori-lehdessä 5/97.

Tällä laitteella on mahdollista ohjelmoida EPROMmeja 2764, 27128, 27256 ja 27512 - piirit voivat olla myös C-malleja.
Rakentajan kannattaa huomata muutama asia mikäli käyttää ohjeena Prosessori- lehden artikkelia.
Artikkelin osaluettelo on virheellinen ja oikeat mikropiirityypit löytyvät kytkentäkaaviosta.
Myös kannattaa huomata valita oikean "sukupuolen omaava" D-liitin (uros), koska siitä ei löydy artikkelista mainintaa.

Alkuperäinen Elektorin artikkeli löytyy myös Internetistä tästä linkistä.
Samalla sivulla on myös prommerin ohjelman beta-versio, jolla en kylläkään omassa koneessani onnistunut saamaan toimintaa kaikinpuolin onnistumaan - piirejä se luki kylläkin.

Tämän prommerin ohjeissa kehoitetaan käyttämään EPP-modea rinnakkaisportin setup-asetuksissa.
Minä en ainakaan saanut sitä toimimaan omassa koneessani muuta kuin bi-directional-mode asetuksella.
Olen lisäksi kuullut, että joidenkin koneiden suhteen ongelmia on ollut ja asetukset saattavat poiketa konekohtaisesti.
"Lopullinen" ohjelmaversio löytyy Elektorin rompulta, josta löytyy tilausohjeet ko. artikkeleista.

Jotta prommerin saa myös "kirjoittamaan" tiedot useimmille piireille (lukeminen kyllä sujuu yleensä hyvin) pitää IC6:n (HC4538) nastojen 2 ja 4 välillä oleva konkka (100nF) korvata suuremmalla esim. ainakin 330 nF - useimmiten kuitenkin kannattaa kasvattaa kokoa vieläkin ja itselläni toimii parhaiten 1 uF:n konkalla.

Jos eteen tulee piirejä, joiden polttojännite on korkeampi voi 12.5 voltin jännitelinjaan lisätä 9 voltin pariston, jonka vaihto tapahtuu vaihtokytkimellä.
Pariston liitännälle löytyy sopiva paikka C6:n ja R21:n välimaastossa piirilevyllä olevasta jumpperikohdasta.
Katkaise jumpperi ja liitä pariston miinusnapa ja vaihtokytkimelle lähtevä johdin siihen pisteeseen, josta tulee +12,5 syöttö regulaattorilta päin.
Kytke entisen jumpperipaikan toiseen napaan vaihtokytkimen "yhteinen" napa. Vaihtokytkimen "vaihtonapoihin" kytketään pariston + jännite ja toiseen napaan jumpperipaikalle aiemmin liitetty johdin.
Muista, etteivät kaikki piirit kestä korkeampaa polttojännitetttä. Hankalissa tapauksissa kannattaa siis aina aloittaa kokeilu matalammalla jännitteellä ja sitten vasta siirtyä 21 voltin käyttöön.
Jos piirissä lukee 12.5V ei ole syytä käyttää korkeampaa jännitettä. Useimmat piirit ohjelmoituvat normaalilla 12.5 V jännitteellä.
Joidenkin piirien osalta en ole tällä kortilla ohjelmoinnissa onnistunut - tällaisia ovat mm. RD58 - mopessa käytetyt AMD:n 27C512-piirit.

Osat laitteeseen löytyvät helpoimmin ja edullisimmin Partco Oy:ltä tai Yleiselektroniikka Oy:ltä ja nollavoimakanta kannattaa tilata El-Kamalta (25 mk).
Piirilevyn valmistus onnistui varsin hyvin kotioloissa ja on kannattavaakin mikäli sen hinta tilattuna Elektorin lukijapalvelusta on Prosessorin artikkelissa mainittu £15.75 - tai ehkä kalliimpikin nykyään.

Koteloin laitteen matalaan muovikoteloon, jonka kanteen kiinnitin nollavoimakannan. "Johdotus" piirilevyn ja kannan välillä muodostuu pinosta päällekkäin painettuja holkkikantoja.
Itseäni ihmetyttää useimpien prommerien malli, jossa ei ole oikein ajateltu kotelointia. Pelkkä piirilevy työpöydällä kun ei oikein näytä valmiilta laitteelta, on oikosulkualtis normaalissa rakenteluympäristössä ja om muutenkin mekaanisesti "rasittuvampi" kuin koteloitu laite.

Monipuolisempien eprommereiden rakennusohjeita löytyy useitakin. Eräs esimerkki on täällä muillekin piireille soveltuvasta laitteesta.
Suomenkielinen DOS-softa löytyy OH3TR:n tältä sivulta kyseiseen prommeriin.

Kyseiseen prommeriin löytyy nykyisin myös parikin Windows-ohjelmaa, runsas valikoima erilaisten adapterien rakennusohjeita jne.
Rakensin alumiinikoteloon yhden version tästä laitteesta. Alunperin piirilevyllä olevat DIL-kytkimet korvasin kotelossa olevilla vipukytkimillä.
Laitteen naamataulussa on parikin nollavoimakantaa ja muutamat holkkikannat (johon asennan myöhemmin nollavoimakannat kunhan sopivia löytyy).



Ylläolevassa kuvassa kyseinen laite koteloituna.



Ja tässä samainen avattuna.

Asiaan liittyviä kysymyksiä ja vastauksia voi löytyä myös OH3TR:n Moppemailien arkistosta.

Eräs varsin fiksun oloinen prommeri löytyy myös Batronixin osoitteesta.
Tähän prommeriin löytyvät kaikki tarvittavat valmistusdokumentit ja aika fiksun oloinen Windows-ohjelma.

Käytännön työssä edellinen ja sitä seuraavakin itse rakennettu malli korvautui Xeltekin eprommerilla joka löytyi romikselta. Minä löysin ulkoisen laiteosan ja Vili OH5GEV ISA-väyläisen sovitinkortin laitteelle ja pääsimme kauppoihin ja kokonaisuus on ollut käytössä ainoassa Win-98 - koneessa mitä minulla vielä on.
Netistä löytämäni softa ja kortti toimivat ainoastaan aidossa DOS - pohjaisessa koneessa ja niimpä tämä jäänne 90-luvulta on vielä tämän takia käytössä - koneessa on muuten vielä korppuaseman lisäksi lerppuasemakin. Viiksimainitullekin oli joskus käyttöä kun piti siirtää yksi softa joka löytyi ainoastaan lerpulta...

Seuraavissa kuvissa on tuon Xeltekin prommerin ulkoinen osa nollavoimakantoineen ja kuva DOS - ohjelmasta.





TAKAISIN TEKNIIKKAHAKEMISTOON !