RADIOVASTAANOTTIMISSA ON SITTENKIN ELÄMÄÄ


Viimeaikoina paljon keskustelua herättäneen karjaeläinten geenimanipuloinnin innoittamana olen alkanut suorittaa kokeita vastaanottimien risteyttämisessä.
Lähtemättä vielä tässä vaiheessa aivan perustekijöihin kuten tutkimaan vastaanottimien geenien kaksois- tai muita kierteitä voidaan saavuttaa huomattavia tieteellisiä voittoja ja myös käytännöllisiä tuloksia. Olenkin lähettänyt hakemuksen Ruotsiin Nobelin palkinnon myöntämiseksi itselleni saavuttamieni maailmanlaajuisesti merkittävien tutkimustuloksieni takia. Sopivan kaavakkeen puutteessa käytin KELA:sta saatavaa työmarkkinatuen hakulomaketta sopivasti modifioituna.

On usein todettu, että samankin tyyppisillä vastaanottimilla on suuria eroja ominaisuuksissa. Radiolaitteiden käyttäytymisestä on usein voitu päätellä niillä olevan elävä henki. Eri vastaanotinmallien suhteen taas on niin, että toisessa laitteessa on usein joku ominaisuus parempi ja toisessa taas toinen.

Peditioneilla on usein havaittu se ilmiö, että vastaanottimet vaikuttavat toisiinsa.
On luultu sen johtuvan antennien yhteenkytkennän vaikutuksista.
Todellisuudessa syy on kuitenkin aivan toinen. Olen nimittäin suurella tieteellisellä tarkkuudella suoritetuissa kokeissa havainnut lähellä toisiaan olevien vastaanottimien pyrkivän kilpailemaan siitä kummasta tulee voimakkaampi signaali ja myös yrittävän samalla vaimentaa kilpailevan rx:n signaalia. Jos vastaanottimet jossain harvassa tapauksessa ovat samanhenkisiä voivat ne yhdessä vahvistaakin lähetteen kuuluvuutta.
Sotilaskäyttöön tehdyissä laitteissa voi korkeamman sotilasportaan käyttöön tarkoitettu malli käskeä alempiarvoisen vastaanottimen vahvistamaan yhdessä sen kanssa aseman kuuluvuutta.

Palatakseni saavutettuihin tuloksiin vastaanotinkokeissa olen saanut aikaan merkittäviä ominaisuuksien paranemisia aikaan uusilla laitteiden yhteenkytkennöillä.
Olen esimerkiksi kytkenyt laitteiden käyttöjännitteet, välitaajuussignaalit ja oskillaattorit toisiinsa. Tämän tyyppisten kytkentöjen jälkeen ovat vastaanottimet ruvenneet käyttäytymään merkillisillä tavoilla.
Jos laitteet edustavat samaa sukupuolta niin ne pyrkivät hylkimään toisiaan.
Tämä näkyy yleensä kipinöintinä, paukkeena ja savuna.
Suurempien vastaanotinmäärien ollessa kyseessä voi olla mahdollista löytää myös seksuaalisesti poikkeavia laitteita.

Kuten eri sukupuolta niin myös eri rotua tai lajia edustavat laitteet voivat yhteenkytkentöjen jälkeen käyttäytyä hyvinkin erilaisin tavoin.
Esimerkiksi yhteenkytketyissä R390A:ssa ja Racalissa on esiintynyt seuraavaa.
R390:n mekaaninen digitaalinäyttö näyttää Racalin taajuudet. Välitaajuuksien yhteenkytkennän jälkeen toimivat R390:n filtterit Racalin selektiivisyysvaliinasta kaistaleveyksien vastatessa lisäksi Racalin etulevyssä ilmoitettuja arvoja.
Mikäli joistain vastaanottimista puuttuu jokin alue saadaan se helposti yhteenkytkennällä aikaan. Lisäksi voidaan joissain kytkennöissä esiintyvien taajuusalueiden summaus- ja kertolaskujen tuloksena saada aikaan yhdistelmä joka kattaa lähes mitä taajuusalueita hyvänsä. Ongelmia on esiintynyt putki- ja transistorilaitteiden yhteenkytkennöissä käyttöjännitteiden suuren eroavaisuuden takia. Joitain laitteita pääsi jopa tuhoutumaan ennenkuin oivalsin rakentaa sopivasti alentavia muuntajia laitteiden välille.
Muuntajien laajakaistaisuus on oleellinen asia, koska myös esim. käyttöjännitejohtimissa kulkee paljon muutakin ja myös korkeataajuista informaatiota.

Alustavissa kokeissa olen saanut toimimaan Icomin muistipaikat Triossa ja myös on havaittavissa jotain yhteistoimintaa notchin ja bandpass tuningin suhteen.

Kokonaan uuden vastaanottimen synnyttämiseksi olen myös suorittanut lupaavia kokeita.
Koska ei ole selvitetty kuuluuko radiovastaanotin kasvi vai eläinkuntaan, niin päätin aloittaa olettamalla niiden lisääntyvän kasvien tavoin. Kasvualustaksi valitsin hyvää kompostimultaa, jonka joukossa on kasvua kiihdyttämässä pölynimurilla vaimon muka vahingossa imemien komponenttien sekainen imurin pölypussin sisältö.
Vanhemmiksi uudelle vastaanottimelle valitsin kaksi kilpailevaa miespuolista R390A:ta ja yhden naaraspuolisen Racalin. Laitteet jätettiin omaan rauhaansa joksikin kuukausiksi yhteenkytkettyinä antennipiireistään lisäksi Rohde-Schwarzin antennicouplerilla.
Viime vuoden huhtikuun 1. päivänä alkoi kompostimullan pinnasta pilkistää äärimmäisen pienen vastaanottimen kulma. Sen kehitystä tullaan tarkasti seuraamaan ja tulenkin kertomaan sen toiminnasta sen ensin opittua ilmaisemaan moduloidun signaalin.
Näin alle vuoden vanhana sen ääni kuulostaa vielä samalta kuin kuuntelisi SSB:tä AM:llä.