ICOM VASTAANOTTIMIEN MODIFIKAATIOT

MALLIT IC-R70 JA IC-R71

31.1.2001.

Sivulle on nyt täydennetty lähes kaikki "normaalin DX-kuuntelijan" tarvitsemat modifiointi- ja korjausohjeet.
Muun muassa juttua on tullut lisää pariston vaihdosta, näytön häiriöistä ja 12 V DC-liitännästä....

Tässä jutussani tulen pääasiassa käsittelemään mallia IC-R71, jota on kaiketi selvästi enemmän käytössä kuin vanhempaa mallia R-70. Monet modifioinnit ovat lähes samoja kummassakin mallissa. Vastaanottimia on DX-kuuntelijoiden lisäksi ollut käytössä myös Puolustusvoimilla, mistä niitä voi tulla käytettynä myyntiin.
Vaikka malli R-71 on jo yli kymmen vuotta vanha niin tulee silloin tällöin esiin aivan "koskemattomia" yksilöitä eli joita ei ole mitenkään modifioitu.


Tässä kuvassa on alkuperäisen muistikortin tilalle vaihdettavana ICM-1024 muistikortti, joita tosin ei liene enää mistään saatavana. Kortilla saadaan lisättyä asemamuistien määrää reippaasti ja myös pariston tyhjenemisen aiheuttamasta vastaanottimen "mykistymisongelmasta" päästään eroon.

Pariston jännitteen lasku kriittisille rajoille esiintyy usein epämääräisinä toiminnan häiriöinä - mistä saattaa helposti kuvitella laitteessa olevan muunkaltaisen vian.
Joissain yksilöissä jäi esimerkiksi joitain etupiirien kytkentöjä pois päältä (tai kytki väärän bandisuotimen) jne.

Yleensä DX-kuuntelijoiden käyttämiin yksilöihin tehty usein jo heti ostamisen jälkeen yleensä lähes välttämättöminä pidetyt muutokset notchin ja RF-vahvistimen toimintaan.
Siinä, että notch ei toimi alunperin AM:llä ei liene mitään järkevää syytä ja samoin voi jokainen kytkeä etulevyn kytkimestä vahvistimen päälle tai pois myös keskiaalloilla.
Mitä ilmeisimmin tehdas on ajatellut AM:ää kuuntelevan idiootiksi, joka luulee rx:n olevan rikki, jos se yliohjautuu MW:llä tai notch on jäänyt väärään asentoon.

Laitteiden määrä, joita olen vuosien varrella korjannut tai modifioinut menee mallin IC-R71 suhteen vähintään toiselle sadalle. 70:iä korkeintaan on ollut kymmenkunta.
Tässä ajassa on tullut esiin myös joitain tyypillisiä vikoja.

MUUTAMIA IC-R71 - VASTAANOTTIMISSA ESIINTYNEITÄ VIKOJA:

BFO:N VIAT JA SÄÄTÄMINEN

Yleinen vika on laitteen beat-oskillaattorin taajuuden suuri siirtymä.
On tullut vastaan monia yksilöitä, joiden USB-kiteen trimmerin säätövara ei riitä ja niimpä olen leikannut varovasti piirin keraamisesta kondensaattorista palan pois kapasitanssin pinentämiseksi. Muutenkin on ko. USB-kiteen sijoitus jotenkin turhan lähellä audiovahvistimen jäähdytyslevyä mikä aiheuttaa sen, että aika jossa lämpenemisestä johtuva taajuuden muutos kestää turhan kauan käynnistyksestä ennenkuin se vakiintuu.
Audiopääteasteen jäähdytyslevyn ja BFO-osan suojakehyksen väliin voi asentaa styroxsuikaleen hillitsemään lämmönsiirtymistä BFO:n puolelle.

Beatoskillaattorin taajuudet kannattaa muutenkin tarkistaa, koska niiden sivussaolo vaikuttaa AM:ää kuunneltaessa ensinnäkin siihen, että nollabeat ei löydykään samalla taajuuslukemalla ja toiseksi ettei päästökaista ole kohdallaan varsinkaan kapeilla kaistanleveyksillä.
Beatoskillaattori löytyy edestä katsottuna heti audio-osan takaa. Tämän osan tunnistaa mm. kahdesta kiteestä.
Anna vastaanottimen lämmetä tunnin pari ennen säätöjä ja pidä jotain estettä esim. vastaanottimen kantta yms. vastaanottimen päällä estämään lämmön siirtymistä pois niin hyvin kuin se mittausjohtojen ja säätämisen takia on mahdollista.
Tämä vastaa siten lähinnä normaalia käyttötilannetta lämpenemisen kannalta.
Mittauksessa käytetyn laskimen tarkkuuden tulisi olla sellainen, että ainakin kymmenien hertsien näyttämään voi luottaa.
Kytke taajuuslaskin vastukselle R139 ja aseta vastaanotin USB:lle. Jos taajuus poikkeaa useita kymmeniä hertsejä taajuudesta 9013.0 kHz niin säädä varovasti ei-johtavasta materiaalista tehdyllä meisselillä taajuus kohdalleen trimmerikonkasta C78.
Tarkasti säätämällä saa oskun ainakin lyhytaikaisesti säädettyä muutaman hertsin tarkkuudella kohdalleen.
LSB:n taajuus 9010.0 kHz säädetään kelasta L20.
Mikäli on tarvetta RTTY-moden säätöön niin sen taajuus 9008.475 kHz säädetään kelasta L22 ja CW:llä pitäisi taajuuden olla 9009.8 +-200 kHz - Viimeksi mainitulle ei ole kortilla mitään säätöä.

Sain aikoinaan edellämainittuun lämpöongelmaan ratkaisuehdotukseksi tehtaan ohjeen liimata PTC-vastus kiteen kylkeen ja ottaa vastukselle jännite 13,8 voltista.
Ohjeessa luvattiin 5-kertainen parannus stabiilisuuteen.

SYNTEESIN TAAJUUKSIEN JA JÄNNITETASOJEN TARKISTUS

IC-R71:n vastaanotto-ominaisuuksiin ja taajuusnäytön oikeisiin lukemiin vaikuttavat niin synteesin kuin aiemmin esitetetyn BFO:n säätöjen oikeat arvot.
Tässä huoltomanuaalin PLL:n säätöohjeessa on mainittu myös aiemmin esitetyt BFO:n säädöt.
Vanhimmissa - jo 15 vuotta käytetyissä vastaanottimissa - saattavat säädöt olla jonkin verran sivussa oikeista arvoistaan.
Säätöarvojen kohdallaan olo on helppo tarkistaa taajuuslaskimen, digitaalisen yleismittarin ja RF-volttimittarin avulla ja tarvittaessa korjata säätöjä.
Tässä yhteydessä havaitsin eräässä vastaanottimessa olleen Edvisin PLAM-kortin suhteen seuraavaa.
Mikäli säätöjä tehdään kortin mukana tulleen ohjeen mukaan niin käytettäessä laitetta "tavallisella SSB:llä" ovat taajuudet todennäköisesti 150 - 300 Hz sivussa verrattuna PLAMmilla kuunteluun.
Olisikin ensinnä viritettävä vastaanottimen PLL-säädöt Icomin oman ohjeen mukaan niin tarkasti kohdalleen kuin pystyy normaalilla SSB-modella ja vasta sitten säätää PLAM-kortin omalla trimmerillä taajuus kohdalleen vastaanottimen ollessa PLAM-modella.
Älä siis kajoa enää PLAMmia säätäessäsi trimmeriin R20 matrix-levyllä (VFO:n alapuolella oleva helposti käsille päästävä trimmeri vastaanottimen pohjapuolella).

VFO:N VIAT

Vastaanottimen taajuudensäädön epämääräinen toiminta voi johtua VFO-nupin perässä olevan pulssianturin epämääräisestä toiminnasta. Tämän encoderin tulee antaa logiikkayksikkökortin (pellin alla vastaanottimen alapuolella) liittimeen J6 signaalit SV1 ja SV2.
Oskilloskoopilla katsottuna tulee kummastakin tulla 5 volttista kanttiaaltoa, jonka taajuus on riipuvainen nupin pyöritysnopeudesta.
Eri kanavien pulsseilla tulee olla vaihe-ero, josta laite pystyy päättelemään pyörityksen suunnan.
Tämä periaate on useimmissa muissakin nykyisissä vastaanottimissa, joiden taajuudensäätö perustuu optiseen - tai muulla tavoin pulssia antavaan - encoderiin.

Yhdessä tapauksessa taajuuden säädön vika aiheutui logiikkayksikön mikropiirin IC2 CLK1 ja CLK2 piikkeihin kytketyn virityspiirin komnponenttien huonoista juotoksista.
Oskillaattori tässä piirissä toimi välillä huomattavasti matalammalla taajuudella aiheuttaen huomattavan hitaan taajuudensäädön joka ei välillä toiminut lainkaan.

VIRTALÄHTEEN VIAT

Tässä vastaanotinmallissa on muutoinkin esiintynyt kohtalaisen paljon katkoksia juotoksissa - joten niihin kannattaa kiinnittää erityinen huomio vikoja etsittäessä.

Laitteen virtalähteen kuumeneminen on myös aiheuttanut joitain vikoja. Kannattaakin tarkistaa että verkkomuuntajan ensiön kytkentä vastaa vallitsevaa nykyistä - entistä 220V korkeampaa verkkojännitettä.
Alkuperäisellä kytkennällä on jännite tasasuuntaajan jälkeen helposti liian lähellä suodatuselektrolyytin käyttöjännitteen ylärajaa ja tasasuntaussilta saattaa käydä tosi kuumana.
Haittaa ei ole hivenen isompivirtaisen ja paremmin jäähdytetyn tasurisillan vaihtamisesta alkuperäisen tilalle.
Virtalähteen verkkojännitteiset johtimet on myös hyvä suojata suojasukalla, koska ne kulkevat varsin ahtaassa välissä piirilevyn foliopuolen ja peltilevyn raossa.
Näistä voi muodostua melkoinen katastrofi verkkojännitteen päästessä vikatapauksessa vastaanottimen käyttöjännitelinjaan (esimerkiksi jos poweriin tulee joku vika, jossa syntyy riittävästi lämpöä sulattamaan verkkojohtimia tai komponentin johdin piirilevyllä pistää läpi johdineristeen.)

Virtalähteen piirilevyllä on myös esiintynyt erilaisia vikoja - kuten tehotransistorin ja tasasuuntaussillan juotoksissa.
Virtalähteen rakenne on sellainen, että varsinkin mainitun tehotransistorin juotokset saattavat joutua rasitukselle alttiiksi jos vastaanotinta liikutellaan rajusti - esimerkiksi postikuljetuksissa tms.

Tasasuuntaussillan juotospisteiden ympäriltä kannattaa raaputtaa juotteenestopinnoitetta pois alkuperäistä laajemmalta alueelta, jotta juotoksista saadaan luotettavampia.



Ylläolevassa kuvassa on varsin "räkimällä tehdyn" näköiset tasauuuntaussillan juotokset. Kuvasta näkyy myös hyvin, miten on hankalaa sada tina kunnolla tarttumaan liian pieneen juotospinta-alaan eli edellä mainittu "raaputtelu" on paikallaan, jotta liitos tulisi kunnolla tehdyksi.

Uudemmissa yksilöissä on 12 voltin liitäntä jätetty asentamatta paikalleen takalevyyn.
sen asentaminen vaatii jonkinlaisen fakiirin taitoja, mikäli saa liittimen ilman virittelyjä reikäänsä. Luultavasti kotelossa oleva reikä ei olekaan tarkoitettu ko. liittimelle tai liitinreikä on väärin työstetty. Sen kyllä onnnistuu asentamaan käyttämällä leikkureita, viilaa ja apupaloja kiinnityksessä. Huomaa, että "vaihtopala", joka on verkkokäytössä paikoillaan yhdistää virran virtalähteestä vastaanottimeen. Jos sinulla ei ole alkuperäistä 12 V:n liitosjohtoa, niin on tietysti mahdollista tehdä tästä palikasta 12 V liitin.
Tällöin irroita alkuperäinen lenkki pistokkeesta ja liitä ulkopuolinen 12 V virtalähde pistokkeeseen siten, että plus-johto tulee siihen reunaan jossa on "terävä kärki" ja miinus taas toiseen laitaan, jossa on "tasainen reuna". Kaksi keskimmäistä paikkaa pistokkeessa jätetään siis kytkemättä.
Muista laitaa akkukäytössä sulakkeet liitosjohtoihin (4 - 6 A). Huomaa sitten taas verkkokäytössä, että em. lenkki on oikealla paikallaan.

NÄYTÖN HÄIRIÖT

Joissain vastaanottimissa on esiintynyt kuuntelua haittaavia häiröitä jotka aiheutuvat laitteen näytöstä.
Usein näytön liki olevien kaapeleiden paikkojen siirtelykin saattaa auttaa tähän pulmaan.
Tehtaan ohjeen mukaan irrotetaan näyttöyksiköltä sininen johdin (W6) joka on kytketty pinniin 6.
Tähän johtoon kytketään "sarjaan" kuristin, jonka tyyppi on LAL04NA820K.
Kuristimen valmistaja on Taiyo Yuden (edustaja Yleiselektronikka Oy). Mainitun tyypin tilalla voi kokeilla erilaisia "tavallisia" kuristimia vaikkapa tuolla 1 mH luokassa.

YKSI NÄYTÖN VIKA

by Jussi Haapalainen, Kerava

Kerronpa vain tästä näyttövikaisesta ICOM R71-koneesta että sain kuin sainkin sen toimimaan: Vika vastasi hyvin verkosta löytämiäni kuvauksia tyypillisistä ongelmista tämä vastaanottimen kanssa ja yksi tavallisin niistä näyttää olleen näyttöongelmat. Tässä tapauksessa vika vain sattui edenneen tasolle joka yleensä piti koko näytön pimeänä. Yleensä kokemukset rajoittuivat näytön aiheuttamiin häiriöihin varsinkin alemmilla taajuuksilla, mutta syy oli tässäkin sama: Näyttömodulin elkoja uusimalla sain sen pelaamaan. Vika oli sinänsä vähän hämärä että DC/DC-konvertteri värähteli ja jännitteet olivat likimain oikeita. Vaihdoin konkat kerralla kaikki, joten en jäänyt sen tarkemmin analysoimaan mikä oli se kriittinen komponentti joka esti näyttöä toimimasta, mutta olen melko varma että kyseessä olivat ne kaksi elkoa jotka liittyvät - 5 V jännitteen tekemiseen. Ennen korjausta tämä jännite oli muutaman kymmenyksen alakanttiin ja näyttö ei toiminut kun mikropiirin multiplekserioskillaattori ei lähtenyt värähtelemään. Joskus lähti toinen, joko taajuusnäyttö tai kanavanäyttö (joilla on omat piirit molemmilla), joskus äärimmäisen harvoin molemmat. Aina kuitenkin hyvin epävarmasti. Korjauksen jälkeen on toiminut hyvin.

MUISTINVARMENNUSPARISTON VAIHTO

Irroita vastaanottimen pohjapuolella oleva peltinen välilevy. Sen alla olevalla piirilevyllä näkyy pienempi levy, jossa on mm. RAM-piiri ja pieni juottamalla kiinnitetty paristo.
Näitä on ollut kahdenlaisillakin RAMmeilla varustettuja.
Irroita tämä levy avaamalla pieni ristikantaruuvi ja vetämällä kortti irti liittimestään.
Mittaamalla voi todeta onko pariston jännite sellaisissa lukemissa, että tieto vielä säilyy (yli 3V).
Huomaa kuitenkin, ettei jännitemittaus kerro mitään siitä tyhjeneekö paristo lähikuukausina. Tämän tyyppisen pariston jännite kun saattaa laskea hyvinkin nopeasti käyttöiän tullessa täyteen.
Kytke juottamalla johonkiin sopivaan paikkaan toinen 3,5V jännitelähde vanhan pariston rinnalle siten, että sen kautta RAMmille tulee koko ajan jännite paristoa irrotettaessa.
Eli kannattaa tutkia liitospaikat semmoisiksi, ettei sulata tämän apuvirtalähteen liitoksia paristoa irrottaessaan.
Mikäli et saa hankittua samanlaisella kiinnityksellä varustettua paristoa niin voi mielikuvitusta apuna käyttäen kytkeä muunlaisekin pariston liitospisteisiin kunhan jännite vaan on sopiva.
Mikäli paristo on tyhjentynyt ja kone sekaisin niin lähetä RAM-kortti pariston vaihtoa varten Swedish Radio Supplylle.
Nykyisin operaatio uuden ohjelman sisäänajoineen ja paristonvaihtoineen ei ole kovin kallista.
Olen saanut kortin takaisin viime aikoina muutamassa päivässä varustettuna uudella ohjelmalla, joka (osin teoriassa) mahdollistaa 0 - 50 MHz taajuusalueen.
Ota yhteys ko. firmaan vaikkapa sähköpostitse ensin, jotta selviää hinta, maksutapa jne. ennen kortin lähettämistä.

AUDION MUUTOKSET

Icomin audion äänenlaadussa on myös parantamista. En ole erityisemmin paneutunut aiheeseen, mutta olen joissain vastaaottimssa muuttanut mm. kaiuttimen kytkentäkondensaattorin arvoa.
Amerikkalaisella Kiwa Electronicsilla on tähän tarkoitukseen muutossarja.

YLEISIMMÄT - JA TARPEELLISIMMAT - MODIFIKAATIOT:

Sitten lyhyesti yksinkertaisimipia IC-R71:lle tehtyjä muutoksia.
1. RF-vahvistimen saa toimimaan katkaisemalla edestä katsottuna oikeanpuoleisessa päädyssä olevasta RF-yksiköstä diodin D23.
2.Jos haluat poistaa kokonaan alabandien vaimentimen niin oikosulje vastukset R11 ja R12 sekä katkaise vastus R13 samassa RF-yksikössä kuin edellä mainittiin.
3.notchin saat toimimaan AM:llä kun muutat kytkennän tämän kuvan mukaiseksi.

MUISTIKORTIN ICM-1024 LISÄYS

Vaikkakaan Willco Electronicsin muistikorttia ei liene enää uutena mistään saatavana lisään tähän yhteyteen muutaman kuvan kortin liitännöistä.
Asia tuli nimittäin juuri esille eräässä tapauksessa sillä tavoin, että asentamaton moduli oli olemassa, mutta tarvittavia dokumentteja ei löytynyt.

Seuraavassa kuvassa mainitun modulin liitännän kytkentä.



Ja tässä kuvassa eräs mahdollisuus kytkinten johdotukseen



Sitten lopuksi lista liitännöistä IC-R71-vastaanottimeen normaalissa kytkennässä.



Täydellisemmät dokumentit aiheesta löytyvät tämän kotisivun omistajalta tarvittaessa.

FILTTERIMUUTOKSET

Olen tehnyt filtterien vaihtokytkentään useammmankinlaisia ohjausvaihtoehtoja.
Tämänkin suhteen esiintyy laitteessa se järjettömyys, että alunperin niiden vaihtotoimintoja on sidottu käytettävään lähetelajiin. Ja kuitenkin valintakytkin on etulevyssä.
Tämän takia on vaihtokytkennän suorittavan IC3:n ympäristössä tehtävä muutoksia.
Kaikilla filtterikombinaatioilla ei ole käytännön hyötyä DX-kuuntelussa, joten tässä kaavion osassa esittämäni muutos, joka mahdollistaa kolme eri vaihtoehtoa lienee käytännössä käyttökelpoisin.
Mahdollisuus alkuperäisillä filtterikytkimillä on sellaiseenkin vaihtoehtoon, jossa on neljä eri kombinaatiota. Ilman itse filtterien vaihtoa ei tästä vaihtoehdosta saa kuitenkaan mitään hyötyä DX-kuuntelussa.
Koska käytännön työ on ehkä helpompi suorittaa sanallisten ohjeiden mukaan ja koska skannattu kaavio ei ole paras mahdollinen luettavuudeltaan niin tässä seuraavaksi työt mitä pitää tehdä.
Hommaan tarvitaan työvälineiden lisäksi vähän kytkentälankaa ja kaksi diodia esim tyyppiä 1N4148 tai 1N914.

Muutettavat osat sijaitsevat siis "main board"-levyllä olevan IC3:n (4051) ympäristössä.
1. katkaistaan diodit D41, D42, D47, D49, D50, D51 ja D52.
2. katkaistaan diodin D44 katodijohto ja juotetaan D44:n katodi siihen mihin tulee D43:n katodi (katkaise ensin D43:n katodi niin, että jää johdonpää mihin juottaa!)
3. Juota IC3:n nastasta 13 uusi diodi katodi D44:n katodiin.
4. katkaise diodi D40 ja juota D40:n anodi IC3:n nastaan 13.
5. juota IC3:n nastasta 1 uusi diodi siihen mihin menee D39:n katodi (katkaise D39 ensin niin, että jää johdonpää mihin juottaa!!)
6. katkaise diodi D33 ja juota D33:n anodista johdin IC3:n nastaan 1.
7. käännä "filter switch" kytkin asentoon "on".

Nyt pitäisi systeemin toimia siten, että kolme erilaista filtterikombinaatiota on käytettävissä. Tarkemmin toiminnat on selostettu lehtiartikkeliluettelossa mainituissa artikkeleissa.

Monet eivät ole olleet täysin tyytyväisiä laitteessa oleviin alkuperäisiin suotimin Laitteeseen on saatavana sekä viimeistä edelliselle, että viimeiselle välitaajuudelle lisävarusteena kohtalaisen hintavia filttereitä.
Leveämmän kaistan kuunteluominaisuuksia voi parantaa selvästi vaihtamalla siihen korkealaatuisempi ja kapeampi suodin. Sopiva kaistalevys voisi olla 3-4 kHz riippuen kuuntelijan mieltymyksistä.
Parempaa SSB-suodinta varten on vastaanottimen piirilevyllä paikka FL-44A kidesuotimelle Paikasta tulee poistaa vanha suodin ennen asennusta. Icomin oman FL-44A filtterin voi tilata esimerkiksi SRAT:lta. Jos löytää jostain vanhan Hertz-merkkisen suotimen, niin se sopii samaan paikkaan. Tässä on vaan huomioitava se, että filtteri on sisäiseltä rakenteeltaan erilainen ja vaatii erotuskondensaattorien asennuksen.
Filtterille tulevat piirilevyn foliot on siis katkaistava ja juotettava katkaisukohtien yli esim.10nF kondensaattorit. Niiden kapasitanssiarvo ei ole kriittinen.

Asennettaessa leveämmän suotimen tilalle uusi mielellään metallikuorinen filtteri ei isompikokoinen suodin sovi aiemman paikalle, mutta se voidaan kiinnittää varovasti kuorensa päistä juottamalla suojalevyyn, joka sijaitsee aivan filtteripaikan vieressä.
Liitosjohdot joudutaan jatkamaan ja komponentteja mahdollisesti vähän taivuttelemaan, jotta liitosjohdotus saadaan mahdollisimman lyhyeksi. Kytke yhteen kotelon kuoren juotospiikki ja maahan tulevat filtterin navat. Aseta suojasukka johtimiin, jos ne tulevat lähelle levyllä olevien komponenttien johtimia.
Filtteri on mahdollista asentaa myös piirilevyn foliopuolelle kunhan tarkistetaan, että se ei estä levyn paikoilleen asennusta.
Sopivia suotimia ovat Muratan CFS-ja CFK-455 sarjojen mallit "I"(4 kHz) ja "J" (3 kHz).
CFS-sarjaa tosin ei taida löytyä enää uutena, mutta joistain käytöstä poistetuista modifioiduista Trioista voi semmoisen kuten Hertzin suotimenkin löytää.

TAKAISIN