LASKIN "PROTOTYYPPI" VALMISTAJA INNOPLAN ?

21.5.2016

Olen muistaakseni romikselta erinäisiä vuosia sitten löytänyt tämmöisen kahdella laskinosalla ja niiden peukalokytkinasetuksilla varustetun laatikon. Takaseinän kolhiutumat ja kytkinvipujen ketkeilut viittaavaat vahvasti ko. löytöpaikkaan jossa tavaraa säälittä pyöritellään
Laitteen kotelointi siistiin Elman koteloon ja etulevyn työstö viittaavat ammattimaiseen laitteeseen, mutta koska tällä on takalevyn lappujen mukaan jostain antureista pulsseja laskettu tms. niin jo ihan vakioiden DIN-liittimien valinta on ainakin osoitus huonosta mausta.
Sisältä laite kyllä saa meikäläisen ronkelin maun takia monta moitetta. Se johtunee siitä, että olen varmaan liian paljon nähnyt hyvin tehtyä ammattielektroniikkaa ja sitä, että myös yksittäislaitteena tehty kapistus tehdään määrättyjen sääntöjen mukaan jos se päätyy asiakkaalle.
Usein on niin, että jos vastaanottajan puolella on elektroniikan ammattiväkeä niin ei tule toimitus hyväksytyksi jos laatu ei myös sisältä vastaa vaatimuksia, mutta jos on tavallinen käyttäjäväki ostajina niin sinnehän voinee sitten tyrkyttää mitä vaan kun ostavat kuten tavallinen kansa viihde-elektroniikkaa sisälle vilkaisematta.
Näillä puheilla päätelin tämän tuotteen olleen varmaankin proto jota todennäköisesti ei ole loppukäyttöön tarkoitettu.
Laitteen laskinkorteilla käytetty Mostekin mikropiiri MK50395N on aivan alkupään piirejä jotka pitävät sisällään koko 6-numeroisen laskimen näyttöohjaimineen. Tässä on vielä kylläkin vaadittu vastukset ja driveritransistorit näytön väliin. Sen julkistamisvuosi lienee vuoden 1975 korvilla ja tämän laskimen korteilla oleva numero voisi tuurilla viitata vuoteen 1976.
Laskinkorttien foliopuolella lukee "Innoplan 7608" eli onko sitten koko laite vai laskinkortit kyseisen firman tuotantoa? Huomioni kiinnittyi todella kummalliseen piirilevyohjainten kiinnitystapaan koteloon. Eli kaksi alumiiniliuskaa on kiristetty kotelon päätylevyjen uriin jossa eivät meinaa pysyä ja teippiäkin on väliin laitetty kiristämiseksi. Sitten on ruuvinkannan puolikkailla kiinnitetty korttiohjaimet. Yleensä firmoissa on joitain metallitöistä tietäviä henkilöitä jotka ovat tutustuneet elektroniikkavalmistuksen työtapoihin ja osaavat määritellä miten laitteet mekaanisesti tulee rakentaa ja millaisia mekaanisia osia niihin käytetetään. Tässä tapauksessa ei näin näytä käyneen.
Seikkoja johon huomio kiinnittyy on se, että jo 70-luvulla kiinnitettiin sähkötarkastuksessa huomiota laitteiden sisäjohdotuksenkin värisääntöihin. Ja tuossa vaiheessa eli 70- luvun puolivälissä punaista väriä ei enää käytetty suojajohtimen värinä. Johtojen niputus teipillä ja maalarinteipin käyttö kiinnityksessä ovat täysin harrastelijamaisia tapoja. Eli sidoslanka tai nippusiteet kuuluisivat oikeaan tyyliin. Myöskään piirilevyille tehdyt komponenttivirittelyt eivät sovi muuta kuin kokeilukappaleisiin.