TIETOJA PAIJÄRVEN SÄÄASEMASTA

11.10.2007

Tietokonepohjaisia mittauslaitteita niin sään kuin muiden ilmiöiden mittaukseen on vuosien varrella kertynyt koko joukko.
Koska olen ikuinen rakentelija ja virittelijä niin homma on koko ajan muutosvaiheessa suuntaan tai toiseen.

LÄMPÖTILAMITTAUKSET

Säähän liittyvistä mittauksista aloitin lämpömittauksilla käyttäen Dallasin 1-wire antureita DS1820.
Näitä on tällä hetkellä käytössä kahdessa eri paikassa eli kotonani ja työpaikallani Haminassa.
Alusta lähtien olen käyttänyt mittausohjelmana kotimaista Logtemppiä joka on toiminut luotettavasti.
Ohjelmantekijän Mr.Soft:in sivuilta löytyy myös liitäntäadapterin ohjeet.
Kotonani olevassa systeemissä on vähän turhan runsaasti antureita samassa liitäntäadapterissa ja se tekee näytöstä vähän sekavan.
Tarkoitus on tulevaisuudessa jakaa homma siten, että ulkolämpötilan mittaukset ovat omassa liitännässä
ja nettiin tulee nämä eri sivulle kuin muut lämpömittaukset.
Tarkoitus on myös rakentaa anturiyhdistemä jolla mitataan maan lämpötilaa siten, että anturit ovat 10 cm välein.
Tällä voi sitten seurata roudan syvyyttä talvisin.

Aurinkosuojus Paijärven lämpöanturiin valmistui 8.8.2005.



Samassa paikassa - joskin 270 cm alempana maan alla - sijaitsevat magnetometrin anturit
joiden asennusputkeen asensin lämpöeristeet samana päivänä. Lämpötila-anturi maan alla sijaitsee magnetometrin anturien kanssa samassa syvyydessä.
Haminan keskustassa olevan anturin sijoituspaikalle osuvat auringonsäteet vasta illasta joten sen näyttämä on lähempänä totuutta päivisin.

SÄÄASEMAT

Ensimmäiseksi sääasemaksi ostin Paratronic Oy:ltä v.2004 LaCrossen laitteen WS2300. Sen sijoituspaikka lähellä peltikattoa ei ole missään tapauksessa hyvä.



Tein valkoisista muovilautasista suojuksen estämään suoran auringonsäteilyn osumista lämpöanturiin,
mutta koska ruskeaksi maalattu peltikatto on liian lähellä niin varsinkin tyynellä ilmalla päiväaikaan näyttää se liian korkeita lukemia.
Josatain syystä sadeanturi ei ole koskaan toiminut kunnolla. Vika saattaa olla myös väärässä asennuksessa,
mutta sateella se ei yleensä näytä mitään vaikka kokeillessa kastelukannulla se kuitenkin näyttää jotain!
Vaikka anturiosan ja sisällä olevan konsolin välinen yhteys voisi toimia myös langattomasti käytän tässä kahdestakin syystä langallista vaihtoehtoa.
Koska tämän sääaseman langaton liitäntä käyttää taajuutta joka on hyvin lähellä 70cm radioamatööritaajuuksia niin ajattelin,
että siitä voi syntyä ongelmia johtuen mm.70cm antennien sijainnista aivan sääaseman lähellä.
Myös silloin tällöin joutuisi vaihtamaan paristoja anturiosaan mikä ei varsinkaan talvella ole kovin miellyttävää.

Jonkinverran on ollut ohjelmien puolella ajoittaisia ongelmia sillä tavoin, että paikallisella koneella näkyvä sääaseman valmistajan
oma ohjelma Heavy Weather toimii, mutta nettiin julkaiseva Heavy Weather Publisher ilmoittaa erroria.
Välillä on Heavy Weather Publisher myös kadottanut kaikki FTP-asetukset vaikka ne on tallennettu.



Alkukesästä 2007 ostin käytetyn Davisin Vantage Pro sääaseman, joka on varustettu myös auringon säteilyn ja UV-mittauksen antureilla.
Elikä versio vastaa plus-mallia. Se ei ole vielä välttämättä lopullisella sijoituspaikalla eli on tätä kirjoitettessa
leikkimökin päätyyn kiinnitetyssä mastoputkessa siten, että tuulianturi on noin 5 m korkeudessa ja muut kamat jonkun verran leikkimökin katon yläpuolella.
Sääaseman mukana tuli konsoleita kaksi kappaletta, joista toinen on kytkettynä USB-liitännällä tietokoneeseen
Antureiden ja konsolien välinen liikenne tapahtuu langattomasti ja tässä tapauksessa taajuusaluekin on kaukana radioamatöörialueista.

UV-anturin näyttämä on ollut liian pieni ja liittimien irroittelulla ja puhdistuksella se pomppasi välillä yli 10 lukemiin.
Katsotaan nyt kun 26.8.2007 puhdistin koko ulkoyksikön elektroniikan ja liittimet hämähäkinpesistä ym.
Laitteella oli kommunikaatiovaikeuksia samoihin aikoihin - aluksi epäilin sen johtuvan kosteudesta,
mutta mahdolliset hapettumat kontakteissa saattoivat olla myös syynä
Liikenteen katkeaminen yöllä ja toiminnan jatkuminen taas aamupäivällä viittaisi jotenkin laitteen kykyyn varastoida aurinkokennon energiaa
27.8. vaihdoin laitteen 1F/5.5V "superkondensaattorin" - tilanne jatkui kuitenkin samanlaisena.
Vielä olisi ulkoyksikön piirilevyllä tietysti muita mahdollisia konkkia yms. jotka voivat aiheuttaa lisääntynyttä virrankulutusta...

Langattoman tiedonsiirron ongelman syyksi selvisi Nokian E90 kommunikaattorin 3G - haku. Se ei nyt tullut millään
ensimmäisenä mieleen - mutta selittyy hyvin siinäkin, että kun olin kotona yhteys ei toiminut ja kun taas menin töihin
niin homma pelasi. No 3G ei muutenkaan toimi kotonani ja huonosti kaikkien operaattorien GSM:tkin ilman lisäantennia...
Kun pistin puhelimen tavalliseen GSM - tilaan niin ongelmat tältä osin loppuivat.

Vanhemman mallisen Vantage Pron ongelmia on ilmeisesti yleisestikin sen ulkoyksikön piirilevylle asennetut lämpötila - ja
ilmankosteusanturit. Sääasemien käyttäjät ovat näköjään kovin "tavallisten kuluttajien kaltaisia" koska en ole hakemallakaan
löytänyt netistä juttuja omatoimisesta anturityyppien selvityksestä ja vaihtamisesta.
Ne tuskin kuitenkaan ovat mitään sellaista mitä ei jonkun valmistajan irrallaan myytävällä standardituotteella voisi korvata.

Sain hankituksi myös toisen samanlaisen aseman jossa näyttää olevan samat ongelmat. Tätä asemaa varten ostin nyt sitten
myös sarjaporttiliitäntäisen dataloggerin.

Noiden lämpötila - ja kosteusantureiden huonon toiminnan takia tulen luultavasti käyttämään lähiaikoina niiden tilalla
erillisiä 1 - wire - antureita. Hankin visuaalisistakin syistä Weather Display ja Weather Display Live - ohjelmat,
joissa on mahdollisuus erillisiin antureihin ja myös ukkostutkan integrointiin nettisivulle.



Muutoinkin säädöt ovat vielä kesken ja pyrkimys oli saada ne kuntoon syksyyn 2007 mennessä samoin kuin varsinkin tuulianturin lopullinen sijoituspaikka.
Pihapuut vähentävät tällä hetkellä tuulianturiin osuvan tuulen voimaa ja se pitäisi saada korkeammalle tai etäämmäksi puista.

Törmäsin tietokoneliitännässä heti kyseisen sääaseman USB-liitännällisen version yleiseen ongelmaan kadottaa laitteen liittymä ajoittain.
Ensimmäisellä koneella se tapahtui miltei joka ilta noin klo 23.30. En saanut kyseisessä tietokoneessa liittymää toimimaan luotettavasti
vaikka poistin mielestäni kaikki mahdollisesti ongelmia aiheuttavat automaattipäivitykset jne. eikä ko. tietokoneeseen ollut kytketty mitään
muuta kuin sääasema eikä muita ohjelmia ollut käytössä.
Liitäntä on toiminut yleensä ok kun vaihdoin koneeksi Fujitsun 1.6 gigan P4:n - sittemmin siirsin homman IBM eserver 342:lle.
Tälläkin kuitenkin silloin tällöin USB-liitäntä katoaa....
Pientä ongelmaa on myös ollut joidenkin tietojen (lähinnä historiatietojen)päivityksessä konsolilta tietokoneelle.
Tietoja on saatavissa laitteilta enemmänkin kuin mitä on tällä hetkellä sivullani näkyvissä. Näitä tulen jatkossa lisäämään.
Tietokoneessa ei ole päällä automaattipäivityksiä eikä virustorjuntaa eikä siihen ole kytketty mitään muita laitteita.

Nyt sitten on toiselta Vantage Pron konsolilta liitäntä sarjaportillisella dataloggeriversiolla jonka pitäisi olla luotettavampi

Jatkossa on tarkoitus kuitenkin vaihtaa tähänkin kuten muihinkin mittauksiin käyttöön IBM serverikone
jotta luotettavuus kasvaisi (raidatut levyt, tuplapowerit jne). 4 kpl palvelinkoneita odottamassa käyttöönottoa eli
2kpl tuplaprossuista 1.13GHz PIII:sta joissa on SCSI-levyjen lisäksi SATA-RAID kortit ja 2 SATA-levyä ja 2 kpl 2.4GHz tuplaprossuista Xeonia.

Ohjelmina ovat Davisin oma Weatherlink, Weather Display ja Weather Display Live Premium.
Niiden nettiin välittämien tietojen sivujen tekeminen on vasta alkuvaiheessa ja sivut sijaitsevat omalla kotonani olevalla palvelimella osoitteessa ijl.fi

Haastattelu Kymenlaakson radiossa - haastattelijana Olli Törönen

UKKOSTUTKA

Keväällä 2006 ostin Saksasta S.P.A.C.E.:lta (koska vaikutti edullisimmalta ostospaikalta) Boltekin PCI-liitäntäisen ukkostutkan ja Astrogenic Systemsin NexStorm - ohjelman.
Tutka on toiminut ok. Windows XP-koneessa - Windows 2k:ssa en saanut korttia toimimaan vaikka kokeilin sitä useaan eri koneeseen.
Ukkostutkan antenni sijaitsee toistaiseksi katolla varsin lähellä muita antenneja ja WS2300 sääasemaa. Vieressä on masto radioamatööriantenneille sekä
GPS-taajuusreferenssin että WLAN - antennit. Tästä johtuen ei sijoituspaikka ole kaikkiin ilmansuuntiin "tasapuolinen" ja aiheuttanee virhettä.
Samoin on syntynyt epäilys aika lähellä kulkevan 20kV suurjännitelinjan ja pylväsmuuntamon mahdollista koronapurkauksista
kun tutkassa näkyy ajoittain ylimääräisiä salamia.
Asiaa pitänee lähteä selvittelemään kuuntelemalla ja suuntimalla kannettavalla vastaanottimella mahdollisia ritiöitä.

Haastattelu Kymenlaakson radiossa - haastattelijana Olli Törönen

MUUT LAITTEET

Varsinaisesti säähän tavallisessa mielessä ei liity magnetometri eli laite joka mittaa maan magneettikentän vaihteluita jotka taas ovat suoraan yhteydessä
auringossa tapahtuvaan toimintaan. Magneettikenttien vaihtelulla on sen sijaan suurikin vaikutus radiokeleihin.
Enemmän tietoja laitteesta löytyy tältä sivultani

Toinen laite joka ei suoraan liity säähän käytössäni oleva HP:n Z3801A GPS - taajuusreferenssi. Sen tärkein tarkoitus itselleni on toimia mittalaitteiden
taajuusreferenssinä ja useiden oskillaattorit kuten myös CR91 vastaanottimen oskillaattori on siihen lukittu.
Laitteen teknisiä ominaisuuksia yms. voi lukea täältä.
Sen verran kuitenkin kyseinen laite vaikuttaa säänmittaukseen, että käyttämieni tietokoneiden kellojen ajan tarkistus tapahtuu tämän taajuusreferenssin avulla.
Sillä on merkitystä esim. ukkostutkien kolmiomittauksessa jossa kaikkien kellojen pitää olla samassa ajassa.
Z3801A:n ohjelmana toimii GPSCon - ohjelma jossa on myös aikapalvelintoiminto

Mikäli huomaat mittaustietojen päivityksessä ongelmia niin se johtunee pääasiassa seuraavasta.
Internettiin tietoa siirrettäessä tarvitaan nettiyhteys joka on minun tapauksessa nimellisesti 8 megainen ADSL.
Todellisuudessa 3,5 km ilmajohtolinjan päässä ei koskaan pääse yli 6 megan. Ja lisäksi Soneran (ainoa mahdollinen langallinen vaihtoehto täällä)
yhteydelle on ominaista hyvinkin tihästi pätkiä lyhytaikaisesti erityisesti sateisella ilmalla. Tämä johtunee vuosikymmenten aikana
mm. ukkosen reijittämistä kaapeleista. Meillä tippuu talon seinään tulevan liittymäjohdon sisältä vettä sateella ja jonkun aikaa sateiden jälkeen!
Pitäisi saada asentajat katsomaan silloin kun on tilanne päällä - viimeksi kaapeli kerkisi kuivumaan ennen heidän tuloaan.
Talvella ja kesälläkin kuivina aikoina yhteys on pelannut hyvin pitkiäkin aikoja.

Toisena vaihtoehtona on loppukesästä lähtien minulla ollut Digitan @450 - liitymä. Sen nopeus on kuitenkin vain 1 mega,
mikä vähän rajoittaa mahdollisuuksia. Tavaraa kun monista eri mittauksista siirtyy verkkoon samaan aikaan melkoisesti
muun normaalin nettikäytön lisäksi.
Toisaalta Soneran ADSL on toiminut taas kesän mentyä suhteellisen hyvin - niin se toimi edellisenäkin talvena!!

TULEVIA SUUNNITELMIA

Mielenkiintoni on herännyt myös seismografin rakentamiseen - näitä näkyy lämpimämmissä maissa olevan aika runsaastikin niin kaupallisina kuin itserakennettuina
laitteina myös harrastuskäytössä.
Myös auringon purkausten mittaus tavanomaisen satelliittiantennin, mikropään ja modatun halvan suuntausmittarin avulla on suunnitelmissa.
Kaikki tavara olisi useampaakin laitteeseen olemassa kun vaan saisi itsestään irti sen verran että pistäisi systeemin kasaan.

Sivujen ulkonäön kehittäminen ja mahdolliset laitteiden ohjelmien muutokset ovat myös jatkossa suunnitteilla.
Mielelläni käyttäisin myös Linuxia tälläkin puolella - palvelinkoneissa minulla kun pyörii Suse, mutta on sanottava,
että se vaatisi aikaa ja viilailua verrattuna nykyisiin valmiisiin Windows - ohjelmiin ja välttämättä kaikkia juttuja ei niin saisi
ilman suurta työmäärää edes toteutettuakaan meikäläisen kyvyillä.
Itelleni on kuitenkin paljon enemmän merkitystä internet-sivujen asiasisällöllä kuin ulkonäöllä. Luettavuuden ja käytön helpottaminen on
kuitenkin tietysti tärkeää.

Kotisivullani ei esiinny mainoksia (paitsi joidenkin liikkeiden linkkien takaa tai Haminan Radioamatöörit ry:n sponsoreiden).
Olen sitä mieltä, että jos en pysty maksamaan kotisivujen ylläpitoa ilman mainoksia niin en sitten niitä pidä.
Myös pikkurahan keruu mainoksilla ei vastaa mielestäni sitä visuaalista haittaa mitä niistä on ainakin minun silmilleni.