JRC NRD-525 JA NRD-535 MUUTOSTYÖT


Uusi "kuvasivu" NRD-535:stä ja modifioinneista

23.6.1999

Japan Radion tekemät vastaanottimet vaativat "karvalakkiversioina" ollessaan yleensä modifiointia, jotta täyttäisivät vaativimpien kuuntelijoiden tarpeet.
Puutteet ovat monilta osiltaan samankaltaisia sekä NRD-525, että NRD-535 malleissa.
Muutosohjeet pohjautuvat pääsääntöisesti malliin NRD-525.
RF-osiltaan on malli NRD-535 (D) kytkennällisesti kuitenkin niin samankaltainen, että mm. välitaajuusfiltterien ja etupiirien osalta erot laitteiden välillä ovat varsin vähäisiä.
Käsittelen aluksi vanhemman NRD-525 mallin muutoksia lisättynä kommenteilla liittyen malliin NRD-535.

Töiden suoritus edellyttää laitteen kytkentäkaavioita ja pintaliitoskomponenttien asennustaitoa.

FILTTERIEN VAIHTO JA LISÄYS VAPAILLE FILTTERIPAIKOILLE

Perusversiossa on ainoastaan kaksi vaihtoehtoista vältaajuussuodatinta ketjun viimeisinä suotimina.
Samalla kortilla oleva ensimmäinen 455 kHz suodin on myös varsin heikkotasoinen.
Tietysti on myös makuasia millaiset filtterit kukin haluaa asentaa.
Seuraavassa esittelen yhteen NRD-525-vastaanottimeen muuttamani suodinvaihtoehdot.

Lisätyt suotimet olivat tässä tapauksessa Muratan valmisteita - tietysti lisäpaikoille sopivat myös kidefiltteritkin.
Ensimmäisenä 455 kHz suotimena olevan (FL2) tilalle vaihdetaan CFW455HT, joka on keskinkertainen suodin ominaisuuksiltaan, mutta tässä paikassa sitä voi pitää riittävänä. Joka tapauksessa se on alkuperäistä selvästi parempi.
FL3:n paikalle asensin CFK455I:n, FL4 siirtyi FL5:n paikkaan, FL4:ksi muutin CFJ455k5:n ja FL6:n paikkaan sijoitin CFJ455k8:n.

Koska suotimet, jotka tulevat lisäpaikkoihin ovat samankaltaisia kuin alkuperäiset tulee muuttaa hieman myös muita komponentteja, jolloin kytkennästä saadaan samanlainen kuin alkuperäisilläkin filttereillä myös lisäpaikoille (ks. kytkentäkaaviosta).
- Mikäli asennat lisäpaikkoihin niihin alunperin tarkoitettuja "optiosuotimia" tai niiden kaltaisia kidesuotimia ei luonnollisestikaan tarvitse tehdä muutoksia impedanssin sovituskomponentteihin.
Filtterit vaativat porailua 1 mm terällä, jotta ne saadaan mahdollisimman lyhyellä johdotuksella paikoilleen.
Johtoja tarvitaan ainoastaan option-paikkoihin asennettavien filtterien "kuumissa karvoissa". Näihin paikkoihin porataan filtterien asennusreiät siten, että kaikki tulevat maafolioon. In - ja Out - napojen kohdalta pyöräytetään vaikkapa 5 mm poraterän kärjellä maafoliota sen verran pois, että niihin voidaan kiinnittää ohut kytkentälanka ilman oikosulunvaaraa maahan.
Raaputetaan veitsellä juottoksenestolakkaus maihin tulevista juotoskohdista.

Kun filtterit on juotettu paikoilleen voidaan ryhtyä muuttamaan vähäsen lisäfiltteripaikkojen komponentteja.
Ensiksi poistetaan filtteripaikkojen ne kondensaattorit (4 kpl), jotka ovat menneet filtteripaikan "maapisteestä" varsinaiseen maahan.
Tilalle juotetaan 220 - 270 pF smd-kerkot. Juotetaan piirilevyn filtterille tarkoitettujen juotospisteiden välille 220uH smd-kuristimet (4 kpl).
Pisteestä, jossa em. kondensaattori ja kuristin yhdistyy juotetaan ohut kytkentälanka lisättyjen filtterien asianomaisiin napoihin.
Lankana käytin ohutta Wire-Wrap-lankaa, joka on myös siitä hyvää, ettei sen eriste sula liian helposti.
Johdotus vedetään aivan piirilevyn pinnassa suoraviivaisesti.

Juotetaan myös vastaanottimen käsikirjassa mainitut hyppylangat siten, että W2 poistetaan ja W1 juotetaan pisteestä A pisteeseen C entisen B - C yhdistelmän sijasta.
Tarkistetaan suurennuslasilla työsuoritus - mikäli juottaminen yms. on tehty pelkällä "paljaalla silmällä".

Tämän kortin suhteen muutokset ovat samanlaiset myös mallissa NRD-535.

AGC:N PARANNUS

Muuttamalla muutamia komponentteja saadaan AGC:n laskuaikaa muutettua sopivammaksi.
Ruotsalaisella ESKAB:illa on suurempikin muutossarja AGC:n parantamiseen, mutta seuraavalla yksinkertaisella toimenpiteellä voidaan saada aikaan huomattavaa parannusta.
Oikosuljetaan jompikumpi 1Mohmin pintaliitosvastuksista R105 tai R106. Vaihdetaan R104 (alunperin 1k) 100 kohmiin.

ANTENNIYLIJÄNNITTEIDEN SUOJAUSPIIRIN MUUTOS

Antennipiirissä HF-tune-kortilla olevat 4 diodia aiheuttavat voimakkailla signaalitasoilla harmia alkaen "leikata" jo voimakkailla radiosignaaleillakin.
Poistamalla nämä diodit CD1, CD2, CD3 ja CD4 ja juottamalla vapautuneisiin paikkoihin maan ja signaalifolion välille 100 - 500 kohm vastus ja sen rinnalle pienijännitteinen (90V)kaasupurkausputki tai hohtolamppu saadaan aikaan normaalisti toimiva ylijännitesuojaus. Vastus purkaa normaalit antennin staattiset varauksetkin - mitkä alkuperäinen diodileikkain tekee enemmän "paukuttamalla".
Purkausvastuksen arvoa voi kokeilla pienempäänkin suuntaan mainituista arvoista valiten vastuksen arvon siten, ettei se käytännössä vaikuta vastaanottimen herkkyyteen.
Muutenkin erilaisissa antenneihin tai muihin vastaaviin hyvin staattisia varauksia tai ylijänniteitä kerääviin johdotuksiin liitetyissä laitteissa kannattaa huomioida purkausreitti esim. vastuksia ja purkausputkia käyttäen.
Huomaa, ettei tämmöinen järjestelmä suojaa radiota kuitenkaan riittävästi ukkoselta.
Kuuntelunautintoon voi voimakkailla signaaleilla olla sensijaan huomattava vaikutus.

NRD-535 mallissa mainittuja diodeja ei enää olekaan eli tehtaallakin on ilmeisesti havaittu niiden negatiivinen vaikutus.

HERKKYYDEN PARANNUS PASS-MODELLA

Herkyyttä saadaan pass - modella parannettua poistamalla vaimenninpiiri HF-tune-kortilla.
Se ei kylläkään paranna tämän moden heikkoa keskiaaltoherkkyyttä, mutta esim. 49 metrillä signaali on selvästi voimakkaampi kuin ao. kaistasuotimen läpi tuleva on.
Työn suoritus: poistetaan pintaliitosvastus R37 (220 ohm) ja ohitetaan vastukset R35 ja R36 niiden yli juotetulla hyppylangalla.

Kannattaa tarkistaa mahdollisten myöhempien vikojen syntymisen ehkäisemiseksi HF-tune-kortin (ja muidenkin korttien) ei-pintaliitoskomponenttien johdinpäiden asennus piirilevyn foliopuolella.
Tästä on juttua myös Kotelointia ja osien asennusta käsittelevällä sivullani.
Nimittäin liian pitkät taivutetut johtimenpäät saattavat mahdollisesti aiheuttaa oikosulkuja kuten tässä kuvassa on lähellä sitä!

DC-JÄNNITTEEN LISÄSUODATUS

Joissain lähteissä kerrotaan laitteen paranevan IF-amp-kortille lisätyllä tasajännitteen suodatuksella.
Suositeltu elektrolyyttikondensaattori on 4700uF/16V. Jotkut kertovat jopa 15000 uF:n konkan lisäyksestä.
Voi olla vaikeaa löytää moista konkkaa, joka mahtuu tälle kortille ja kortti vielä paikkaansa noin suurilla kapasitansseilla.
Voihan sen tietysti sijoittaa muuallekin.
Kondensaattorin + - napa juotetaan hyppylankaan JP5 ja miinus liittimen maahan kytkettyihin piikkeihin mainitun hyppylangan liittimen puoleisen pään vieressä.
Koska kondensaattori on suurehko niin se on syytä liimata alustaansa vaurioiden välttämiseksi varsinkin mikäli aikoo kuljetella vastaanotintaan.

Omana käsitykseni on kuitenkin se, ettei "tutkimisprojektia" käyttöjännitteen suodatuksesta ole viety loppuun asti jos tarvitaan näin suuria kapasitannsseja suhteessa yksikköjen ottamaan virtaan.
Todennäköisesti paras tapa olisi parantaa jännitesuodatusta yksikkökohtaisesti lisäämällä kerkoja ja tantaaleja sopiviin paikkoihin.
Lisää juttua on tulossa myöhemmin ehkä NRD-525 - vastaanottimestakin .

NRD-535 MUUTOS - JA KORJAUSTÖITÄ

Aloitan tämän aiheen käsittelyn eräällä korjaustyöllä. Aiemmin tämän artikkelin yhteydessä olen esittänyt muutosohjeita jotka ovat pääsääntöisesti samanlaisia sekä mallissa NRD-525 että NRD-535(D).

Kyseinen korjaustyö koskee vastaanottimen etupiirien puutteellista toimintaa, joka voi esiintyä mm. siten, että vastaanotin hiljenee keskiaalloilla 800 kHz:stä ylöspäin. Tai etupiirit kytkeytyvät muuten väärin tai eivät ollenkaan.

Voidaan puhua "tyyppiviasta" - ottaen huomioon laitteiden määrän (alle 100kpl tuntemillani suomalaisilla DX-kuuntelijoilla) ja koska jo kahdessa vastaanottimessa on sama vika esiintynyt.
Vikaantunut komponentti on ollut etupiirejä ja kelojen "lyhennystä" vaihtavien releiden ohjauksessa käytetty TTL-piiri 74LS145. Tämä RF-tune-kortilla sijaitseva BCD-desimaalimuunninpiiri saa käyttöjännitteensä kortille tulevasta 10,8V linjasta ainoastaan 820 ohmin sarjavastuksella pudotettuna. Tämä voi tietysti jossain tilanteessa aiheuttaa piirin vioittumisen käyttöjännitteen varsinaisen stabiloinnin puutteesta johtuen.
Kortilla olisi kyllä paikka pintaliitoszenerille piirin jännitesyötössä.
Koska en saanut hankaluuksitta alkuperäistä vastaavaa LS-sarjan piiriä, niin asensin tilalle (kanta kannattaa tätä piiriä varten asentaa!) "normaalisarjan" 7445:n.
Koska tavallinen TTL kuluttaa virtaa reilusti enemmän kuin LS-piiri, niin se on huomioitava sarjavastuksen koossa. Kytkin jännitesyöttöön alkuperäisen vastuksen rinnalle 150 ohmisen ja asensin myös zenerin jännitteenvakavointiin. Zenerdiodi tulee kytkentään ehdottomasti asentaa varsinkin, jos käytetään muutettua sarjavastusta. Laskennallisesti mitoitettu pelkkä sarjavastus voi piirien hajonnasta johtuen antaa liian suuren käyttöjännitteen piirille. Zenerin arvona käy 4,7 - 5,1 V.

Tässä vastaanottimessa oli vioittunut muitakin osia, joten kannattaa tarkistaa mittaamalla RF-tune yksiköltä myös ainakin kaikki diodit mikäli mainitunkaltaisia vaivoja vastaanottimessa esiintyy.

TAKAISIN