VOX AC30C2 - PERINTEISEN VAHVISTIMEN UUSI MALLI


19.8.2012

Ensimmäinen Vox AC30 vahvistin julkistettiin 1958. Sitä valmistettiin sitten suhteellisen samanlaisena vuosikymmeniä - joitain muutoksia säätöihin toki tuli vuosien mittaan. 2000-luvulla sitten Vox alkoi valmistaa vahvistimesta erilaisia variaatioita joista löytyy mm. "Hand Wired" malli.

Katsoin itselleni riittävän malleista edullisimman AC30C2 vahvistimen joka on toteutustavaltaan piirilevyrakenteinen ja puolijohdetasasuuntaajalla varustettu. Vahvistin on ollut käytössä puolitoista vuotta ja toiminut tähän asti moitteetta.

Henkilökohtaisena käsityksenä minulla on vuosikymmenten kokemukseen perustuen vaativien olosuhteiden ammattielektroniikasta se, ettei piirilevyillä toteutettu rakenne ole mitenkään huonompi kuin langoitettu versio. Kyse onkin enemmän siitä onko valmistaja hallinnut piirilevyteknologian oikean käytön tähän käyttötarkoitukseen. Jos tehokas putkivahvistin valmistetaan piirilevytoteutuksen materiaaleiltaan ja mekaniikan kiinnityksiltään kuten tyypillinen nykypäivän viihde-elektroniikan laite niin tulee siitä toki huono tuote. Huomioimalla oikein rakenteessa, folioiden leveyksissä ja tarvittaessa myös vahvuuksissa (esim. hehkupiirit) oikea mitoitus, lämpölaajenemiskysymykset ja oikeat mekaaniset kiinnitystavat voidaan valmistaa laite joka kestävyydeltään ylittää perinteisen johdotetun juotosrimoilla varustetun rakenteen.

Tämän vahvistimen suhteen valitettavasti ei kaikilta osin ollut noudatettu hyviä periaatteita. Vaikkakin rakenne on tasoltaan jossain viihde-elektroniikan ja kevyen luokan ammattielektroniikan välimaastossa - puhun siis puhtaasti pelkän elektroniikan asennustavoista, komponenttivalinnoista jne. - niin rakenne on kiinnityksiltään tukeva. Pääteputkienkin asennus piirilevylle tässä vahvistimessa käytetyllä tavalla ei luultavasti aiheuta ongelmia lukuunottamatta sitä, että putken kantojen juotokset olivat ala-arvoista työtä. Jouduin korjaamaan toista kymmentä juotosta joista osa kylmäjuotoksia. Vielä ei toimintahäiriöitä vahvistimessa ollut, mutta niiden ilmaantuminen olisi ollut vain ajan kysymys.

Vahvistimen johdotus on toteutettu irroitettavilla moninapaliittimillä jotka ovat hyvin tyypillistä nykypäivän elektroniikassa käytettyä mallia. Ideana on todennäköisimmin teollisen valmistuksen kannalta kokoonpanoa nopeuttava rakenne eli valmiiksi tehdyt johtosarjat voidaan laittaa nopeasti paikoilleen. Riippuu sitten liittimien laadusta se, että tuleeko ajan kanssa ongelmia verrattuna kiinteään johdotukseen.

Vahvistimen ulkoista olemusta on netissä varmasti runsaasti esillä joten paneudun sisuskaluihin. Osa kuvista on vähän vääristyneitä johtuen mm. ahtaista kuvaustiloista....









Vanhemmissa AC30 - malleissa ei ollut efektiloopin liitäntöjä ja verkkojohdon liitäntätapakin oli toinen







Säädinten alapuolella oleva piirilevy. Näkyvissä JRC:n (Japan Radio Company) tekemiä mikropiirejäkin. Pari konkkaa oli asennettu vinoon - piti ne oikaista..



Verkkojännitteiset navat on suojattu suhteellisen asiallisesti





Tässä ja muutamassa seuraavassa kuvassa näkyy putkenkantojen juotoksia. Osassa on huonosti tarttuneita tinapallukoita, osassa harmaa huokoinen pinta kertoo liitoksen epäonnistumisesta. Poistin imusukalla vanhat tinat juotoksista ja juotin huonot juotokset uudelleen



Kuvista on myös nähtävissä asiallinen kantojen ja piirilevyn kiinnitys. Rakenne on mekaanisesti riittävän tukeva







Tämän ja viereisen putken osalta piirilevy oli jäänyt likaiseksi. Harjaus isopropanolin kera teki levystä siistin. Ällöän näitä rumia lyyttien liimaustapoja!



Samaa penteleen "jätkän räkää" on tarvinnut merkkivalojen asennukseen näin rumasti ängetä!!



Kaikujousi. Liittimet halvinta mahdollista RCA:ta...





Potentiometrit Alpha-merkkisiä. Vahvistimessa on sentään käytetty pikkutehoisissa metallikalvovastuksia



Input-jakkien näkymää sisäpuolelta



Näin putket roikkuvat



Pari kiinalaista EL84:sta lähempää